Periaate:
Sähköhitsauslaitteet käyttävät sähköenergiaa lämmityksen ja paineistuksen avulla eli positiivisten ja negatiivisten elektrodien hetkellisen oikosulun synnyttämän korkean lämpötilan valokaaren avulla juotteen ja hitsatun materiaalin sulattamiseen elektrodilla metalliatomien yhdistelmän ja diffuusion avulla, jolloin kaksi tai useampi hitsauskohta on tiukasti liitetty toisiinsa. Ne koostuvat erityisesti elektrodista, sähköisestä hitsauskoneesta, sähköisestä hitsauspihdistä, maadoituspuristimesta ja liitäntäjohdosta. Lähtövirransyötön tyypin mukaan ne voidaan jakaa kahteen tyyppiin: AC-hitsauskone ja DC-hitsauskone.
Hitsauskoneyhteys:
• Hitsauspihdit on yhdistetty hitsauskoneen hitsauspihtien liitäntäreikiin liitäntälangoilla;
• Maadoituspuristin on kytketty hitsauskoneen maadoituspuristimen liitäntäreikään liitäntäjohdon kautta;
• Aseta hitsausrakenne juoksutusalustan päälle ja kiinnitä maadoituspuristin hitsausrakenteen toiseen päähän;
• Kiinnitä sitten elektrodin siunauspää hitsausleukoihin;
• Hitsauslaitteen kuoren suojamaadoitus tai nollaliitäntä (maadoituslaitteessa voi käyttää kupariputkea tai saumatonta teräsputkea, sen syvyys maahan tulee olla >1 m ja maadoitusvastuksen <4 Ω), eli johdon toinen pää on kytkettävä maadoituslaitteeseen ja toinen pää laitteen kuoren maadoituspäähän.hitsauskone.
• Liitä sitten hitsauskone jakorasiaan liitäntäjohdon kautta ja varmista, että liitäntäjohdon pituus on 2–3 metriä, ja jakorasiassa tulee olla ylikuormitussuoja ja veitsikytkin jne., jotka voivat ohjata hitsauskoneen virransyöttöä erikseen.
• Ennen hitsausta käyttäjän on käytettävä hitsausvaatteita, eristettyjä kumikenkiä, suojakäsineitä, suojamaskia ja muita suojavarusteita käyttäjän henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Hitsauskoneen tehon tulon ja lähdön kytkentä:
Virransyöttölinjalle on yleensä kolme ratkaisua: 1) vaihejohdin, nollajohdin ja maadoitusjohdin; 2) kaksi vaihejohdinta ja yksi maadoitusjohdin; 3) kolme vaihejohdinta ja yksi maadoitusjohdin.
Sähköhitsauskoneen lähtöjohtoa ei erotella lukuun ottamatta vaihtovirtahitsauskonetta, mutta tasavirtahitsauskone on jaettu positiiviseen ja negatiiviseen:
DC-hitsauskoneen positiivisen napaisuuden liitäntä: DC-hitsauskoneen napaisuuden liitäntämenetelmä perustuu työkappaleeseen referenssinä, eli hitsauskappale kytketään sähköhitsauskoneen positiivisen elektrodin ulostuloon ja hitsauskahva (puristin) negatiiviseen elektrodiin. Positiivisen napaisuuden liitäntäkaarella on kovat ominaisuudet, kaari on kapea ja jyrkkä, lämpö on keskittynyt, tunkeuma on voimakas, syvä tunkeuma voidaan saavuttaa suhteellisen pienellä virralla, muodostuva hitsauspalko on kapea, ja hitsausmenetelmä on myös helppo hallita, ja se on myös yleisimmin käytetty liitäntä.
DC-hitsauskoneen negatiivisen napaisuuden kytkentämenetelmä (kutsutaan myös käänteisen napaisuuden kytkentäksi): työkappale kytketään negatiiviseen elektrodiin ja hitsauskahva positiiviseen elektrodiin. Negatiivisen napaisuuden valokaari on pehmeä, hajaantuva, matalalla tunkeutumisnopeudella, suhteellisen suurella virralla ja runsaalla roiskemäärällä, ja se sopii paikkoihin, joissa on erityisiä hitsausprosessivaatimuksia, kuten takakannen pintaan, pintahitsaukseen, jossa hitsauspalko vaatii leveitä ja tasaisia osia, ohuiden levyjen ja erikoismetallien hitsaukseen jne. Negatiivisen napaisuuden hitsausta ei ole helppo hallita, ja sitä käytetään harvoin tavallisina aikoina. Lisäksi käytettäessä emäksisiä matalavetyisiä elektrodeja käänteinen kytkentä on vakaampi kuin positiivinen valokaari, ja roiskeiden määrä on pieni.
Hitsauksen aikana positiivisen vai negatiivisen napaisuuden kytkentämenetelmän käyttö on päätettävä hitsausprosessin mukaan.hitsausolosuhteetvaatimukset ja elektrodimateriaali.
Tasavirtahitsauskoneen lähdön napaisuuden arviointi: Tavallisessa hitsauskoneessa on merkitty + ja - lähtöliittimessä tai liitinlevyssä, + tarkoittaa positiivista napaa ja - negatiivista napaa. Jos positiivista ja negatiivista elektrodia ei ole merkitty, ne voidaan erottaa seuraavista menetelmistä.
1) Empiirinen menetelmä. Jos hitsauksessa käytetään vähävetyisiä (tai emäksisiä) elektrodeja ja valokaaren palaminen on epävakaata, roiske on runsasta ja ääni voimakasta, käytetään eteenpäin suuntautuvaa kytkentämenetelmää. Muussa tapauksessa menetelmä käännetään.
2) Hiilitankomenetelmä. Kun hiilitankomenetelmää käytetään eteenpäin suuntautuvan tai taaksepäin suuntautuvan kytkentämenetelmän määrittämiseen, se voidaan arvioida myös tarkkailemalla valokaarta ja muita olosuhteita:
a. Jos valokaaren palaminen on vakaata ja hiilitanko palaa hitaasti, se on positiivinen kytkentämenetelmä.
b. Jos valokaaren palaminen on epävakaata ja hiilitanko palaa pahasti, käytetään käänteistä kytkentämenetelmää.
3) Yleismittarimenetelmä. Yleismittarin käyttö eteenpäin- ja taaksepäin suuntautuvan kytkentätavan arvioimiseksi tapahtuu seuraavasti:
a. Aseta yleismittari tasajännitealueen korkeimmalle alueelle (yli 100 V) tai käytä tasavirtajännitemittaria.
b. Yleismittarin kynää ja tasavirtahitsauslaitetta kosketetaan. Jos yleismittarin osoitin on kääntynyt myötäpäivään, hitsauslaitteen punaiseen kynään kytketty napa on positiivinen napa ja toinen pää negatiivinen napa. Jos testaat digitaalisella yleismittarilla ja negatiivinen merkki ilmestyy, punainen kynä on kytketty negatiiviseen napaan, eikä symbolia näy, mikä tarkoittaa, että punainen kynä on kytketty positiiviseen napaan.
Käytettävän hitsauskoneen osalta sinun on tietysti tarkistettava vastaava käyttöohje.
Siinä kaikki tämän artikkelin perusasiat. Jos niissä on jotain sopimatonta, olkaa hyvä ja ymmärtäkää ja korjatkaa.
Julkaisun aika: 22.3.2025
